Muistoissa kulkee suurin rakkauteni C.I.B. NORD BALT MULTI CH Bullgrin´s Charmed One 'Oili'.

Omistamme tytöt yhteistyössä kennel Bullgrin's (bullmastiffit), kennel Wheelback's (bulldogit) ja kennel Taxgemena (mäyräkoira) kanssa.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Blogi taukoilee...mamma hupeltaa..

Pientä taukoa bloggailusta, kun suunta vei Norjan Hemsedaliin Hupeltamaan. Vielä kerran! Kiitos kaikille mukana olleille!




tiistai 30. maaliskuuta 2010

Junailua..

Viime viikonloppuna suuntasimme Bertan kanssa kohti Kemijärveä. Bussimatkailu onkin meille jo tuttua, mutta yöjunassa ei Bertan kanssa ole aikaisemmin tultu oltua. Kohteena oli Kemijärven ryhmänäyttely lauantaina. Pe-la yö matkattiin yöjunassa pohjoiseen ja la-su yöjunassa takaisin kotiin.

Reissu sujui todella hyvin! Aivan kun olisi omalla yksiöllä matkustanut. Välissä yöllä vaunussa oli joku muukin, jolloin Bertta nukkui omassa pikkuyksiössään, muuten neiti sai olla vaunussa vapaana, koska loossimme oli eristetty lasiovilla käytävästä, jossa ihmiset kulkivat. Itse nukuin makuupussissa lattialla ja aamulla heräsimme kummatkin täysin virkeinä :) Aamulenkki suoritettiin Rovaniemellä, junan pysähtyessä siellä hieman pidempään. Ihana oli herätä etelän loskan jälkeen puuterilumeen hyppelemään.

Matkan alussa hieman jännitti kuinkakohan juna pysyy aikataulussa ja kerkeämmekö kehään. Mutta juteltuani isäni kanssa sain tiedon, ettei vr:n sisäisessä viestinnässäkään ole varoiteltu mistään viivästyksistä, joten uskalsimme nukahtaa hyvillä mielin.


Tällainen meidän vaunu oli.

Itse näyttelyssä ei bulldogeissa mainetta niitetty. Tuomari Harry Tast jatkoi tiukkaa tyyliään, ja jakoi bulldogeille vain eh:ta ja h:ta. Bertalle tulokseksi JunEh2. Mutta koska reissu oli muuten niin nappiin sujunut, ei tämä lannistanut laisinkaan. Myös Kemijärven näyttelyssä oli useampiakin tuttuja, joten päivä sujui nopeasti muiden mukana jutellessa ja Bertan kanssa ulkona aurinkoisessa säässä lumihangissa lenkkeillessä. Ihan viimeiseen kehään asti meitä viihdytti Sanna ja Kaino. Kaino bullmastiffi olikin upeasti koko näyttelyn BIS2 eli seuraa meillä oli aivan loppuun asti. Kun BIS-kehäkin oli ohi lähdimme Bertan kanssa lenkkeilemään kohti Rautatieasemaa. Junaan pääsikin mukavasti jo paria tuntia ennen lähtöä, eli pääsimme heti vaunuun nokosille :)

Ravintolavaunu oli mukavasti aivan vieressä, joten kahvia oli nopea noukata ja vessakin oli niin likellä, että esim. hampaita pestessä saatoin seurata Bertan touhuja suoraan lasioven läpi.



Tämä matkustusmuoto oli kyllä aivan ykkösluokkaa, eli varmasti otamme jatkossakin tavaksi! Junamatkailu rules!

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Cacib-handlausta Tampereella..



Viikonloppuna oli vuorossa Tampereen kansainvälinen näyttely. Minun mukana matkaan lähti Bertta ja Nemo. Linda oli myös paikalla Teemun kanssa. Kiitos avusta ja toivottavasti oli mukava reissu! Bulldoggien lisäksi olin lupautunut myös esittämään ihanan Unton jälleen kerran. Kiitos kuvista kuuluu Pasille ja Liisalle.

Bulldoggeja oli ilmoitettu 34. Bertta esiintyi vallan mallikkaasti saavuttaen JunEri4 sijan seitsemän juniorinartun seassa. Pikku hiljaa esiintymisvire on löytynyt uudestaan ja pikkulikka malttoi olla yllättävän kauan poseerausasennossa :)

Tuomarina toimi Alain Pecoult Ranskasta ja tässä vielä Bertan arvostelu:

Small bitch. Excellent roach back & proportions. Good front but could broarder out a bit. Nice head. Nice eyes. Good movement.




Nemon esiintyminen meni myöskin aivan nappiin ja emme voi olla kuin huippu tyytyväisiä. Nemo sijoittui toiseksi parhaaksi urokseksi heti Brandon jälkeen saaden vara-cacibin, joka muuttuu cacibiksi. Nyt herralla on siis kasassa kaksi cacibia suomesta :)

Tässä vielä Nemon arvostelu:

Very nice dog. Excellent overall construction. Excellent rear angulations and roach back. Good front. Excellent head. Eyes a little open. Easy movement.





Bullmastiffeissa menestystä tuli myös. Kennel Bullgrin's oli Rop-Kasvattaja. Rop koira oli Bullgrin's Molla ja handlaamani Unto sijoittui pu2 sijalle saaden Cacibin ensimmäisen ollessa juniori. Aikamoinen pentue tuo kyllä on. Molla on nyt saanut Cacibit kahdesta ekasta inttinäyttelystään, Riski nappasi ekan Cacbin Turussa ja nyt Unto Tampereella. Ainakin sisarukset saivat Cacib tilin auki heti kun mahdollista :) Sertejähän kaikilla on ollut jo ajat sitten riittämiin ennen kuin 2 vuotta tulee täyteen.


Unto poseeraa


Rop-kasvattaja, Bullgrin's Bullmastiffit (Riski, Unto, Kerttu ja Molla)

Onnea kaikille osallisille! Kiva päivä oli jälleen ja mukavaa oli päästä handlaamaan useampaa koiraa.

Muuten ollaan viime aikoina nautittu jälleen lumesta ja auringosta. Lenkit muotoutuvat sitä mukaa, kun lumet sulavat. Vielä ei haluta rapaisille teille kävelemään, onneksi lähellä on useita valinnaisia lenkkimaastoja.

Loppuun täytyy vielä lisätä yksi ihana kuva jonka sain siskoltani. Kuvassa kummityttöni Lumi , omassa Lumilinnassaan, omien henkivartijoidensa, Eddan ja Dallasin kanssa :) Ensi viikonloppuna onkin sitten luvassa ehkä pientä matkailua Bertan kera..




keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

NY calling...ja Westminster huumaa..

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä siis hyvinkin kuvapainotteinen tiivistys New Yorkin reissustamme. Kiitokset Sukokan mahtavalle porukalle, kivaa oli, ja hinku takaisin on kova. Erityiskiitokset Sannalle ja Juhalle, teitte reissusta täydellisen! Kiitokset seuraavista kuvista kuuluvat myös Sanna Vakkilaiselle :)


Rockafeller Center


Vapauden patsas


WTC rauniot ja työmaa (Taustalla loistava ostosmekka 21th Century, sinne upposi rahaa ja paljon!)

Brooklyn Bridge


Wall Street Bull

Viikonloppu siis shopattiin ja kierreltiin kaupungilla, maanantai ja tiistai vietettiin Westminster Kennelclubin näyttelyssä. Näyttely on jenkkien vanhimpia ja yksi arvostetuimmista. Kyseessä ns. kutsunäyttely, johon vain valiot saa osallistua. Monille täällä näyttelyssä käyminen on suuri haave ja Sannan houkuttelun ansiosta pääsinkin haaveen toteuttamaan heti vuoden päästä ekaa kertaa Birminghamin Cruftissa vierailuni jälkeen. Loistava tapa yhdistää shoppailu, matkailu ja koirat :) Varmasti suuntaan tuonne vielä uudelleen!




Rop Löwchen; Juha Kareksen käsialaa, Ch Chic Choix Bihar Cuba 'Cuba'


Juha ja toinen oma kasvattilöwchen keimailee kehässä

Tutustuimme Juhan kautta viikonlopun aikana myös ihanaan jenkkirouvaan Susaniin. Susan on arvostettu Lhasa Apso kasvattaja ja hienostihan tuo meni kehässäkin.




Rop Lhasa Apso: Ch My Thai Ta Sen Halleluiah Chorus 'Lulu'


Rottweilerien näyttävyys ja luusto sai haukkomaan henkeä!Kuvan vasemmanpuoleisin taisi olla Rop.

Samoin mastiffeissa oli muutamia aivan mahtavia yksilöitä, erityisesti takaosat ja liikkeet olivat upeaa katsottavaa. Tiesittekö, että mastiffi saattaa joissakin jenkkien näyttelyissä olla suurilukuisin esitetty rotu.







Nöffit olivat myöskin todella hienoja, tässä oikeanpuoleisimpana suomalaista kasvatustyötä: CH Wave Seeker's Cast Away' Saucon 'Wilson'.



Bulldoggien taso oli mukavaa katseltavaa, kun taas bullmastiffeihin olin melko pettynyt. Bullmastiffeissa liikkeet oli monella todella huonot ja päät lähes kammoksuttavia. Kropan rakenne ja luusto oli sen sijaan kohdallaan. Myös koko oli aika pieni varsinkin uroksilla. Sekä bulldogeissa, että bullmastiffeissa nartut ja urokset olivat hyvin samaa kokoluokkaa keskenään.





Viilennyspantojen käyttö oli yleistä:



Myös Rop-nartulla oli sellainen aina odottaessa yllä:



Bulldoggien voittajaksi ylsi siis narttu ja hienon näköinenhän tuo oli, mitä nyt ehkä hieman suuri nartuksi minun makuuni. Kuvassa ilme hieman erikoinen, koska koira olisi koko ajan halunnut näyttää kieltä. Kyseinen narttu on myös vuoden 2009 voitokkain koira koko non-sporting ryhmässä.

Rop: Ch Kepley's Showbiz Razzle Dazzle

Ja tässä pari kuvaa Vsp-uroksesta:




Ch Millcoats Bach

Bullmastiffíen kohdalla keskittyi kuvaajakin niin paljon itse koiriin, että napsimme vähemmän itse kuvia. Mutta tosiaan tiivistettynä hyvät ja huonot puolet kokonaisuudessaan tulikin jo mainittua. Eli ylivoimaista tasoa eurooppaan nähden ei ollut havaittavissa..


Rop Ch Ishana's Play It Again Sam


Vsp Ch Newcastle's Top Shelf

Omien rotujen lisäksi matkan aikana tuli siis perehdyttyä useisiin muihin rotuihin. Sannan ja Juhan ansiosta matka oli siis mainio shoppausreissu ja opintomatka ;D Kyllä meillä oli hauskaa, eiköhän uusita tällainen keikka jossain muodossa!

maanantai 8. helmikuuta 2010

Vuoden voitokkain bulldoggipentu 2009 !!

MAHTAVA viikonloppu takana! Suomen englanninbulldoggiyhdistys julkaisi vuoden 2009 'voitokkaimmat' tulokset!

Bertta komeilee upeasti sijalla 1 eli kyseessä on Vuoden 2009 voitokkain englanninbulldoggipentu!! Ja jos nyt vielä kehtaan hehkuttaa, niin kyseessä ei ollut edes tiukka kisa: Bertan pisteet olivat 80 ja Bertan veli Brutus oli paras urospentu 63 pisteellä, seuraavat koirat lähtivät sitten pisteistä 43 alaspäin..



Bertan sukulinja kunnostautui muutoinkin todella hyvin ko. kisassa. Bertan äiti Hali, oli voitokkain narttu kisassa sijalla 12, vaikka takana oli vain kaksi näyttelyä.


'Hali' FI LV LT BY RU CH Wheelback's Be Happy

Potin räjäyttikin sitten Bertan isoäiti Patsy! Vuoden voitokkain bulldogginarttu jo toisena vuotena peräkkäin! Lisäki Patsy oli vuoden toiseksi voitokkain jalostusnarttu! Tuhannet onnittelut Ulla ja Eero!


'Patsy' CIB Nord FI SE DK NO Ch NOW-08 Wheelback's African Queen (kuva: David Dalton)

Ja hienosti pokkasi voiton kotiin myös Bertan isoisoäiti Bessie. Besu oli upeasti vuoden voitokkain bulldoggiveteraaninarttu!! Besu viilettää vielä täysillä ja hyvin ketteränä, vaikka ikää on jo 9 vuotta mittarissa. Tässä kuva viime kesän erikoisnäyttelystä:


'Bessie' FI EE SE Ch Jewbull's American Pie

Tämän narttulinjan lisäksi myös urokset kunnostautuivat. Bertan isoisä Roli (CIB Nord FI NO SE Ch Brampton Tug Tough) oli hienosti vuoden toiseksi voitokkain urosbulldoggi. Enot Nemo (FI Ch Wheelback's Brave Boy) ja Burt (FI EE UA Ch Wheelback's Big Easy) sijoilla 6. ja 7. Bertan täti Dina (Wheelback's Big Spender) sijalla 10. Vuoden voitokkain kasvattaja kisassa kennel Wheelback's sijoittui kolmanneksi.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa Enon ryhmänäyttely. Lähdimme matkaan Nemon ja Bertan kanssa. Lisäksi mukana oli Sanna kahden bullmastiffin, Topeliuksen ja Trean kanssa. Kerrassaan mukava matka! Seura oli mainiota ja tulokset vieläkin huipumpia! Kiitos Sanna mukavasta seurasta ja avusta!

Bulldoggeja oli ilmoitettu 20 ja tuomarina toimi Saija Juutilainen.

Nemo pokkasi pytyn kotiin ollen Rotunsa Paras ja vieläpä isossa kehässä pääsi jatkoon kahdeksan parhaan joukkoon. Bertta yllätti myös äidin kokonaan voittaen ensiksi junioriluokan ainoana erin saaneena ja yltäen lopuksi jopa Paras narttu 2 sijalle Vara-sertin kera! Aivan mahtava fiilis, meikän pikku Bertta ekaa kertaa sijoittuneena Suomen geimeissä!! Tippa meinas taas tulla linssiin ;D

Rop ja Vsp (kuva:Tiina Paunimo)

Paras Narttu kehä vasemmalta: Pn2, Pn1, Pn3 (kuva:Tiina Paunimo)


ROP 'Nemo' FI Ch Wheelback's Brave Boy


PN2 Vara-serti 'Bertta'

Tässä vielä Bertan hieno arvostelu:

1v. Hyväluustoinen juniori. Varsin hyvin laskeutunut runko. Erinomainen tasainen leveä kallo. Hyvä otsapenger ja nenävekki.Hyvät avoimet sieraimet. Oikein kiinnittyneet, hyvin kannetut korvat. Alaleuka voisi olla hieman leveämpi ja symmetrisempi, mutta kaartuu hyvin.Tiiviit käpälät. Hyvä hännän kiinnitys ja pituus. Liikkeessä riittävästi ylälinjan kaarta. Liikkuu määrätietoisesti ja reippaasti.

Sannan bullmastiffit pärjäsivät myös hienosti. Topelius oli Vsp sertin kera ja Trea Rop saavuttaen valionarvon! Onnea!

Nyt sitten pari päivää hankitreeniä, koulua ja töitä...ja sitten perjantaina :) Sannan kanssa nokka kohti New Yorkia ja todella perinteistä ja kuuluisaa Westminster kennelclubin näyttelyä!

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Alavuuden ajelut

Viime viikonloppuna oli vuorossa Alavuuden ryhmänäyttely.

Piipahdimme geimeissä Pasin kanssa, koiruuksista mukana oli Nemo ja Bertta.
Tuomarina toimi Irina Poletaeva ja linja oli odotetusti tiukka. Bulldoggeja oli ilmoitettu 22 kappaletta, ja kaiken kaikkiaan vain 5 Eriä jaettiin. H:ta jaettiin ainakin jo uroksissa varmaan 5 kappaletta (en muista aivan tarkkaa), joten jännityksellä astuttiin Nemon kanssa kehään. Hyvinhän tuo sitten meni ja Nemo sai tulokseksi ValEri1 Pu2! Mielestäni yhteistyömme sujui ehkä parhaiten tähän mennessä, eli harjoitus tekee mestarin.

Sitten olikin narttujen vuoro. Junioriluokassa oli yhteensä kolme koiraa ja Bertta voitti luokkansa ollen JunEh1!! Kylläpä tuntui makealta kovien alkupaineiden jälkeen, kun monille muille minusta hyville koirille oli jaettu H:ta. Todella tyytyväisiä ollaan ja arvostelukin oli mielestäni hieno. Tuomarin linja oli siis tosiaan tiukka, mutta varmasti kokeillaan ko. tuomaria tulevaisuudessakin.

Tässä vielä Bertan arvostelu, käännöksestä vastaa Liisa:
Very promising young bitch but still immature. Excellent shape of body, correct bones for her age. Still developed head, shows teeth sometimes. Correct ears. Excellent topline, very well angulated. Moves with good drive and typical roll. Lovely temperament.
Erittäin lupaava, vielä kehittymätön nuori narttu. Erinomainen rungon malli, ikäiselleen oikeanlainen luusto. Vielä kehitysvaiheessa oleva pää, näyttää aika ajoin hampaitaan. Oikeanlaiset korvat. Erinomainen ylälinja, hyvin kulmautunut. Liikkuu hyvällä draivilla ja tyypillisellä rullauksella. Ihastuttava luonne.

Ja Nemon arvostelu:
Excellent type. Pear shaped body. Excellent bones. Masculine head. Correct bite. Typical expression. Excellent topline. Very well angulated in front and behind. Moves typically with good drive.
Erinomainen tyyppi. Päärynänmallinen runko. Erinomainen luusto. Maskuliininen pää. Oikenlainen purenta. Tyypillinen ilme. Erinomainen ylälinja. Erittäin hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Liikkuu tyypillisesti hyvällä draivilla.

Täällä sitä lunta vaan piisaa, mutta ei valiteta!! Kun ei ole omaa pihaa, niin ei ole lumitöistäkään huolta. Innolla on koirien kanssa rämmitty lumihangissa ja juostu Keravanjokea pitkin! Saapi siis tulla vaikka lisää! Me ollaan valmiita lihastreeniin. Ja Bertan ponnistukset takaa sen, että pikkutirriäinenkin pysyy hangessa menossa mukana, jos ei muuten niin sitten odottaa että isot raivaavat edellä tietä ja sitten hyppelee jalanjälkiä pitkin perässä.

Ensi viikonloppuna onkin sitten luvassa minimatka Enoon. Pääsemme matkaan Sannan uljaalla mustalla ratsulla ja keikka tehdään pidemmän kaavan mukaan hotelliöitä myöten :) Olkoon tämä keikka vaikka pieni maistiainen minun ja Sannan ensi viikon keikalle, kun hyppäämme lentokoneeseen ja suuntaamme kohti New Yorkia ja Westminster Kennelclubin koiranäyttelyä ;D En kai vaan ole tästä jo pariin kertaan hehkuttanutkin...odottavan aika on vaan NIIN pitkä!