Muistoissa kulkee suurin rakkauteni C.I.B. NORD BALT MULTI CH Bullgrin´s Charmed One 'Oili'.

Omistamme tytöt yhteistyössä kennel Bullgrin's (bullmastiffit), kennel Wheelback's (bulldogit) ja kennel Taxgemena (mäyräkoira) kanssa.

torstai 25. syyskuuta 2008

Juhlapäivä!!

Tänään juhlittiin suuren rakkautemme, ihanaakin ihanamman, minulle maailman tärkeimmän, Oili-Oivallisen 3-vuotis synttäreitä!


Tästä kaikki alkoi kolme vuotta sitten. Oili Bufferin ja Muffinin hellässä huomassa ainoana pentueen jäsenenä. Kiitos Satu sanoin kuvaamattoman paljon tästä kultakimpaleesta!


Kolme vuotta on kulunut ja tällainen on neidistä kasvanut!


Kun vuodet mittarissa lisääntyy, pitää kakunkin kasvaa samaa tahtia ;D Tämän päivän kakkumme sisälsi maksalaatikkoa, ranskankermaa, näkkäriä, nakkia, kirsikkatomaatteja ja kurkkua. Tytöthän ovat olleet pienestä pitäen hulluna myös kaikenlaisiin vihanneksiin :D Oililla himo juontanee juurensa barffauksesta ja Aune nyt on aina syönyt kaiken mitä naaman eteen annetaan.


Päivänsankari ja kakku


Aunen kieli ei tahdo pysyä suussa, kun kakku tuodaan naaman eteen ;D


No niin..riittäisköhän se kuvaaminen jo!


Ja luvan saatua eikun kimppuun!


Näin lentää maksalaatikko!


Nam mitä herkkua..Tarjotin nuoltiin viimeistä murua myöten täysin puhtaaksi!

Toivottavasti vuosia, näiden murmeleiden kanssa, on vielä runsaasti edessä!

Ai niin ja tytöistä on tullut hetki sitten myös 'malleja'..käyppäs kurkkaamassa: http://www.koirakylpyla.fi/index.php?sivu=8109

tiistai 23. syyskuuta 2008

Kylpyläkauden korkkaus!

Tänään korkattiin Koirakylpylän uintikausi kesälomatauon jälkeen!
Hyödynsimme maksuna Aunen keväällä match showssa voittamaa lahjakorttia, tämän uinnin tarjosi siis itse pikku neitimme :)

Hyvin muistivat tytöt jutun juonen ja Aunekin ui jo selkeästi kevyemmillä liiveillä. Oilin kanssa harjoiteltiin muutama radallinen myös ilman liivejä, mutta edelleenkin se on pidemmän päälle kivempaa Oilinkin mielestä liivien avulla.

Tässä muutamia kuvia reippaista uimareista. Ihan ei meinanut meidän 'huippukamera' pysyä vauhdissa mukana..

Startti tapahtuu usein aivan rinta rinnan..


..jonka jälkeen kilpailuhenkisempi Oili aloittaa spurtin.


Aune sinnittelee hienosti perässä..


..kunnes Oili saa irtioton.


Yleensä altaan päässä saa namia ja ohjataan uudelle kierrokselle. Vaikka Aunekin on perso namille, vie Oili kyllä nakin himossa aina voiton ja kenties siksi spurtit ovat Oililla selkeästi ripeämpiä. Mutta onhan Oili lajia hitusen pidempään treenannutkin, eli ei se Aune kovin kauaksi siinä suhteessa isosta siskostaan jää.



Välillä tyttöjen tahti menee myös hieman eritahtia, joilloin toinen ui rataa toiseen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. Kohdatessa ei edes vilkaista toisia, vaan jatketaan määrätietoisesti kohti toista päätä.

Ensimmäistä kertaa Aunekin malttoi pysyä omalla radallaan, eikä remmiä enää silläkään tarvinnut. Nyt ovat myös kummatkin tytöt jo oma-aloitteisesti hylänneet leluilla läträämisen, ja keskittyvät itse kuntouintiin :D Yritäppäs heittää lelu uimareitin varrelle houkutukseksi, se vaan tönäistään joka kerta aikuismaisesti leualla sivuun!

Pari yötä vielä ja sitten juhlitaan rakkaan Oilimme 3-vuotis synttäreitä..

Toissa päivänä kuulimme myös uutisia liittyen Halin mahdollisiin juoksuihin, täällä jännätään kovasti progetestin tuloksia ;D

lauantai 20. syyskuuta 2008

Sattui ja tapahtui..

Ohoh! Olipas jännittävä tapaus äskettäin..

Olin ajamassa töistä kotiin, kun aivan viimeisessä risteyksessä ennen kotiin tuloa vastaan jolkotteli vapaana oleva jackrusselterrieri, tai jokin sen näköinen. Nopea vilkaisu ikkunoista, näkyykö omistajaa missään. Ei näkynyt! Avasin oven, kutsuin koiraa ja poika hypähtikin suoraan ylitseni pelkääjän paikalle istumaan. Hetken tuumasin tilannetta, avasin oven, avasin takaluukun ja kysyin koiralta tulisitko tänne. Kaksi sekuntia ja koira istui jo autoni takatilassa. Tutkin pannan läpi, enkä löytänyt mitään yhteystietoja. Sitten vain luukku kiinni ja hetken mietintätauko..Viereisellä bussipysäkillä seisoi ihmisiä, jotka katselivat kummissaan toimintaani, mutta eivät sanoneet mitään.

Koira ei ollut kovin tutunnäköinen, eli pelkäsin, että se on saattanut olla karkuteillä jostain kauempaakin. En keksinyt muuta, kuin soitin 112:seen ja kysyin mitä tehdä? Kukaan ei ollut kysellyt sieltä kyseisen näköistä koiraa ja he ottivat yhteystietoni siltä varalta, jos joku sinne soittaisi. Kun kysyin hätäkeskuksen virkailijalta toimintaohjeita oli vastaus: Vie läheiseen koirapuistoon ja jätä sinne! Voitteko kuvitella!! Ai että veisin koiran puistoon ja jättäisin sinne yksinään?! Ei tulisi kuuloonkaan. Kun kysyin mitä sen jälkeen tapahtuisi, vastasi virkailija, että eiköhän sen sieltä joku joskus hae..Uskomatonta!

No minä sitten ajoin viereiseen koirapuistoon, mutta en tietenkään viedäkseni koiraa sinne vaan kyselemään sieltä, josko joku olisi sitä kaivannut. Puistossa oli eräs tuttavani tanskandoggiensa kanssa ja neuvoi, että soita Pieneläinsairaalan löytöeläinnumeroon. Soitin löytöeläinkotiin. Sieltä vastasi ystävällinen nainen, joka sanoi, että he ovat valitettavasti jo kiinni ja avaavat vasta huomenna aamulla kymmeneltä! Kun kysyin häneltä ohjeita mitä tekisin, suositteli hän koiran kotiinottoa tai jollekin tuttavalle vientiä huomiseen asti. Huoh...enhän minä nyt uskalla, tuollaista vierasta urosta, yht'äkkiä viedä kotiini meidän tyttöjen kainaloon. Kun kysyin, että mitä ihmisen on tehtävä, jos ei löydä koiralle mitään majoitusta, oli löytöeläinkodinkin ohje viedä koira koirapuistoon! Kamalaa, eihän kukaan voi viedä koiraa yksikseen yöksi puistoon..Aikamoista heitteillejättöä!

Sitten keksin, että taloyhtiössämme asuu yksi samanrotuinen koira. Jospa sen omistaja sattuisi tunnistamaan koiran..Ajoin kyseisen talon eteen ja lampsin soittamaan ovikelloa. Juuri kun ovi avattiin soi puhelimeni. Tanskandogien omistaja soitteli puistosta, että koiran omistajat olivat tulleet kaipailemaan koiraansa! Mahtavaa, u-käännös ja pian takaisin puistolle! Kun kaarsin puiston eteen alkoi minua hymyilyttämään. Ei ole totta, tuohan on sama mies kenelle olen aikaisemminkin soittanut koirasta! Miten en voinut tunnistaa koiraa?! Viime keväänä kun olin tyttöjen kanssa lenkillä tuli vastaan nainen joka talutti koiraa paidasta tehdyllä remmillä. Nainen oli löytänyt koiran ja kysyi olisiko minulla puhelinta jolla soittaa pannassa olleeseen numeroon. No olihan minulla puhelin ja soitimme omistajalle. Tällä kertaa koiran pannassa vaan ei ollut numeroa..

Kun avasin takaluukun koira juoksi suoraan omistajansa luo. Kun kysyin mieheltä, että mihin numerolaatta oli kadonnut, hän kertoi että se oli irronnut juuri hetki sitten, eikä hän ollut kerennyt laittaa sitä vielä takaisin. Siinä sitten kerroin tapahtumien kulun ja mies totesi, että poika varmaan oli juossut autooni, kun oli ajatellut että saa kotikyydin :D Painotin miehelle, että nyt se numero ja äkkiä siihen pantaan ja nauroin myös, että kannattaisikohan minun tallentaa numero jo valmiiksi puhelimeeni vastaisuuden varalle :D

Toivottavasti poika nyt pysyisi paremmin kotosalla! Täytyy vaan olla onnellinen, että ei ollut vielä pimeää, koska silloin koiran auton alle jääminen olisi voinut olla todella lähellä.. Edelleen olen kyllä järkyttynyt hätäkeskuksen ohjeita ja siitä että löytöeläinkoti voi olla kiinni!? Kyllähän tuollaiselle pienelle ja sosiaaliselle koiralla majapaikan jostain löytää, mutta entä sitten jos kyseessä on isompi rotu? Ei sitä ihan kuka tahansa uskalla kotiinsa noin vain majoittaa! Tämä nyt siis vain tiedoksi kaikille koiraihmisille: Jos koirasi katoaa, saattaa sitä odottaa yö puistossa, jos koiran löytäjä toimii poliisin ohjeiden mukaan ilman ajattelematta koiraa. Onneksi omistajat olivat kuitenkin huomanneet koiran karkaamisen heti ja kaikki kääntyi lopulta hyvin!

lauantai 13. syyskuuta 2008

Oili Vsp ja Hertalle ensimmäinen serti Helsingin ryhmänäyttelyssä 13.9.

Jipaa!!! Taas mahtava näyttelypäivä!!Helsingin ryhmänäyttelyssä meidän rotujen tuomarina Nils Molin Ruotsista.

Oili korjasi narttujen potin kotiin ollen ValEri1, Pn1 ja Vsp! Hertta mahtavasti JunEri1, Pn2 ja SERTI!!! Onnea pikku ipanalle ensimmäisestä sertistä! Hieno päätös neidin kesänäyttelyille!


Rop Bulldale Zz Top ja Vsp 'Oili'


Hertta ja ensimmäinen serti!

Itse koko päivä alkoi myös mahtavasti, kun olin seuraamassa englanninbulldoggien kehää. Ystävämme Roli oli Rop ja Patsy Vsp. Leikkikaverimme Ninja (Wheelback's Bohemian Girl) olikin sitten Pn2 ja nappasi myös ensimmäisen sertinsä!! Mahtavasti onnea koko Wheelback's porukalle!

Rop (Int&Pohj&N&Fin&S Ch Brampton Tug Tough) 'Roli' ja Vsp (Fin&S Ch Wheelback's African Queen) 'Patsy'


Rolin ja Patsyn tyttö Ninja ja ensimmäinen serti!

Lisäksi handlasin näyttelyssä vielä ihanaakin ihanamman Pikku-Jaska mastiffin (Fin&Est&Rus&Lv&Ltu&Balt Ch BaltV-08 Bewille's Blowhard Jack). Jaska hienosti Rotunsa Paras! Onnittelut itse herralle, sekä myös Tupulle ja Jarille!


Jaakko poseeraa


Yhteisposeeraus: Pikku-Jaska, Oili ja Hertta

Nyt vielä hetken kotona ja sitten palaan näyttelypaikalle ryhmäkehään. Ryhmäkehässä jatkaa Roli ja minun handlattavana Pikku-Jaska :D

Kiitos kaikille seurasta! Kivaa oli! Ja kiitokset myös Sannalle Hertan handlausavusta pn-kehässä!

Sunnuntaina Porvoossa: Bullmastiffien osalta ei tästä päivästä ole kummemmin kirjoitettavaa. Tuomari oli tiukalla päällä ja antoi joka ikiselle bullmastiffille Eh:n. Englanninbulldogeissa taasen juhlittiin, ystävämme Roli ja Patsy jyräsivät jälleen, ollen Rop ja Vsp eiliseen tapaan! Onnittelut!

maanantai 8. syyskuuta 2008

Burt-herra kylässä

Tässä vielä muutamia otoksia Burt pojan vierailusta luonamme. Tykästyimme herraan niin, että anelimme Timolta Burtin hoitojakson pidentämisen vielä maanantaille :D

Nukkumaan mentäessä Burt kävi testaamassa Aunen sängyn


Itse yön se kuitenkin vietti kokonaan Oilin sängyssä makoillen, koska Oili viihtyi meidän ihmisten sängyssä.


Kaverukset aamutuimaan sohvalla

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Helsingin syysnäyttely 7.9.

Nyt kotiuduttiin Helsingin syysnäyttelystä. Paikalle oli ilmoitettu 18 bullmastiffia, eli ihan reilu satsi kansalliseksi näyttelyksi.

Oilin sijoitus tänään ValEri1, Pn3 ja Hertan JunEh3. Kummatkin ihan mukavilla arvosteluilla. Rop-kasvattajaryhmä hienosti Bullgrin's Bullmastiff . Ryhmämme koostui Mossesta, Saimista, Oilista ja Hertasta. Ystävästämme Mossesta tuli näyttelyssä myös Suomen valio!Isot onnittelut herralle!!

Oilin ja Aunen seurana on ollut tämän viikonlopun ihanaakin ihanampi Burt englanninbulldoggipoika. Burt oli myös mukana näyttelyssä, eikä mikään turha reissu ollutkaan. Pikkuherralle hienosti ensimmäinen serti! Isot rapsutukset energiapakkaukselle!


Pu2 ja serti, Wheelback's Big Easy 'Burt'


Lisäksi tässä yksi otos pikkumiehestä itsensä kokoisen dinosauruksen kanssa painimassa.



Ihanan hulvatonta on Burtin kanssa ollut! Tervetuloa useamminkin kyläilemään!