Sattui ja tapahtui..

Ohoh! Olipas jännittävä tapaus äskettäin..

Olin ajamassa töistä kotiin, kun aivan viimeisessä risteyksessä ennen kotiin tuloa vastaan jolkotteli vapaana oleva jackrusselterrieri, tai jokin sen näköinen. Nopea vilkaisu ikkunoista, näkyykö omistajaa missään. Ei näkynyt! Avasin oven, kutsuin koiraa ja poika hypähtikin suoraan ylitseni pelkääjän paikalle istumaan. Hetken tuumasin tilannetta, avasin oven, avasin takaluukun ja kysyin koiralta tulisitko tänne. Kaksi sekuntia ja koira istui jo autoni takatilassa. Tutkin pannan läpi, enkä löytänyt mitään yhteystietoja. Sitten vain luukku kiinni ja hetken mietintätauko..Viereisellä bussipysäkillä seisoi ihmisiä, jotka katselivat kummissaan toimintaani, mutta eivät sanoneet mitään.

Koira ei ollut kovin tutunnäköinen, eli pelkäsin, että se on saattanut olla karkuteillä jostain kauempaakin. En keksinyt muuta, kuin soitin 112:seen ja kysyin mitä tehdä? Kukaan ei ollut kysellyt sieltä kyseisen näköistä koiraa ja he ottivat yhteystietoni siltä varalta, jos joku sinne soittaisi. Kun kysyin hätäkeskuksen virkailijalta toimintaohjeita oli vastaus: Vie läheiseen koirapuistoon ja jätä sinne! Voitteko kuvitella!! Ai että veisin koiran puistoon ja jättäisin sinne yksinään?! Ei tulisi kuuloonkaan. Kun kysyin mitä sen jälkeen tapahtuisi, vastasi virkailija, että eiköhän sen sieltä joku joskus hae..Uskomatonta!

No minä sitten ajoin viereiseen koirapuistoon, mutta en tietenkään viedäkseni koiraa sinne vaan kyselemään sieltä, josko joku olisi sitä kaivannut. Puistossa oli eräs tuttavani tanskandoggiensa kanssa ja neuvoi, että soita Pieneläinsairaalan löytöeläinnumeroon. Soitin löytöeläinkotiin. Sieltä vastasi ystävällinen nainen, joka sanoi, että he ovat valitettavasti jo kiinni ja avaavat vasta huomenna aamulla kymmeneltä! Kun kysyin häneltä ohjeita mitä tekisin, suositteli hän koiran kotiinottoa tai jollekin tuttavalle vientiä huomiseen asti. Huoh...enhän minä nyt uskalla, tuollaista vierasta urosta, yht'äkkiä viedä kotiini meidän tyttöjen kainaloon. Kun kysyin, että mitä ihmisen on tehtävä, jos ei löydä koiralle mitään majoitusta, oli löytöeläinkodinkin ohje viedä koira koirapuistoon! Kamalaa, eihän kukaan voi viedä koiraa yksikseen yöksi puistoon..Aikamoista heitteillejättöä!

Sitten keksin, että taloyhtiössämme asuu yksi samanrotuinen koira. Jospa sen omistaja sattuisi tunnistamaan koiran..Ajoin kyseisen talon eteen ja lampsin soittamaan ovikelloa. Juuri kun ovi avattiin soi puhelimeni. Tanskandogien omistaja soitteli puistosta, että koiran omistajat olivat tulleet kaipailemaan koiraansa! Mahtavaa, u-käännös ja pian takaisin puistolle! Kun kaarsin puiston eteen alkoi minua hymyilyttämään. Ei ole totta, tuohan on sama mies kenelle olen aikaisemminkin soittanut koirasta! Miten en voinut tunnistaa koiraa?! Viime keväänä kun olin tyttöjen kanssa lenkillä tuli vastaan nainen joka talutti koiraa paidasta tehdyllä remmillä. Nainen oli löytänyt koiran ja kysyi olisiko minulla puhelinta jolla soittaa pannassa olleeseen numeroon. No olihan minulla puhelin ja soitimme omistajalle. Tällä kertaa koiran pannassa vaan ei ollut numeroa..

Kun avasin takaluukun koira juoksi suoraan omistajansa luo. Kun kysyin mieheltä, että mihin numerolaatta oli kadonnut, hän kertoi että se oli irronnut juuri hetki sitten, eikä hän ollut kerennyt laittaa sitä vielä takaisin. Siinä sitten kerroin tapahtumien kulun ja mies totesi, että poika varmaan oli juossut autooni, kun oli ajatellut että saa kotikyydin :D Painotin miehelle, että nyt se numero ja äkkiä siihen pantaan ja nauroin myös, että kannattaisikohan minun tallentaa numero jo valmiiksi puhelimeeni vastaisuuden varalle :D

Toivottavasti poika nyt pysyisi paremmin kotosalla! Täytyy vaan olla onnellinen, että ei ollut vielä pimeää, koska silloin koiran auton alle jääminen olisi voinut olla todella lähellä.. Edelleen olen kyllä järkyttynyt hätäkeskuksen ohjeita ja siitä että löytöeläinkoti voi olla kiinni!? Kyllähän tuollaiselle pienelle ja sosiaaliselle koiralla majapaikan jostain löytää, mutta entä sitten jos kyseessä on isompi rotu? Ei sitä ihan kuka tahansa uskalla kotiinsa noin vain majoittaa! Tämä nyt siis vain tiedoksi kaikille koiraihmisille: Jos koirasi katoaa, saattaa sitä odottaa yö puistossa, jos koiran löytäjä toimii poliisin ohjeiden mukaan ilman ajattelematta koiraa. Onneksi omistajat olivat kuitenkin huomanneet koiran karkaamisen heti ja kaikki kääntyi lopulta hyvin!