Unta, lunta..mökkitunnelmaa!

Seuraavassa kuvia ihanalta lähes viikon lomaltamme Mallinkaisten mökillä. Vietimme Turengin läheisellä mökillä joulun ja uuden vuoden välipäivät. Kuten kuvista voinee päätellä luvassa oli todellista rentoutumista, paljon unta, lumisia lenkkejä järven jäällä ja hyvää ruokaa. Saimme myös uudeksi vuodeksi Lindan ja Teemun seuraksemme! Mallinkaisille täytyisi päästä useamminkin!







Miss Tonguen puhdistussessiot:











Pidempiä lenkkejä, lyhyempiä lenkkejä, ihanaa lunta ja tietysti peuhaamista!



Oili ja minä nautitaan maisemasta, Aune ja Mildred senkun painivat :)






Näkiköhän Aune jotain rannassa?!

Meuhkaamisen jälkeen on aina kiva käpertyä kaverin kainaloon..



Tai sitten nukutaan yksin..





...äkkiä kaveria tulee kuitenkin ikävä :)



Tämä tuoli oli keskellä mökkiä, siksi se oli koirien lempipälyilypaikka..



...vaikka ei se kaikkein tilavin.



Teemu uskaltautui myös avantoon:







Mainio rentoutumisviikko, milloinkohan kerkeis ottaa uusiksi!

2000km suuntaansa, kohteena Ljubljana

Tammikuun puolessa välissä ohjelmassa oli viikon reissu Sloveniaan. Mukaan matkaan lähti kotoa Mildred, sekä reissukavereiksi ihanat Leon ranskis ja bullmastiffi Tiku. Muita kuvia ei matkasta ole, kuin jälkikäteen ranskiskehän laidalta saamani poseeraukset. Kuvitetaan tämä päivitys siis ihanilla Leonin kuvilla. Kuvat ovat ottaneet kennelit Totegnac ja Spookey's Angels.





Reissu meni melkosen hienosti. Leon tuli lauantaina Ljubljanan inttinäyttelyssä urosten toiseksi, voittaen valioluokan. Kotiintuomisina siis Slovenian valiotitteli ja ainakin omistajansa Kazumin mukaan pojasta tuli nyt japanissakin virallisesti Multi Champion! Toki mukaan tuli vara-cacib, mutta inttianomus on jo Leonilla vetämässä eli cacibiin ei enää tarpeita ole. Isot onnittelut Kazumi ja Toni. Tämä poika on mun ehdottomia suosikkeja! Ihana makoilla sen kanssa hotellissa, ihana lenkkeilyttää vapaana, ihana ottaa päivätorkkuja Leon sylissä näyttelypaikalla ja ennen kaikkea mahtavaa loistaa sen kanssa kehässä. Täydellinen koira! Poika on siis japanilaisen omistajan Kazumin, mutta on nyt toistaiseksi täällä Suomessa Tonin ja Nooran luona. Toivottavasti vierailu kestää pitkään ja saan kokea uudelleen reissaamisen Leonin kanssa. Tässä vielä pojan virallinen nimi, AM UA UA Gr FI EE BY SI CH BIS BISS Coco Vialatte Leopold.





Bullmastiffikehän laidalle en tosiaan saanut ketään kuvaamaan. Mutta sieltäkin Tiku sai aika hyvät tuliaiset! Lauantaina Tikulle nuorten luokan voitto ja narttujen toinen sija. Roikkumaan jäi serti, joka valioi Tikun heti kun neiti ensin valioituu Suomessa. Tiku sai myös Vara-Cacibin, joka ilmeisesti muuttuu Cacibiksi ensimmäisen ollessa inttivalio. Eli käytännössä Tiku saikin kaiken oleellisen :) Mildred täytti reissussa perjantaina 9kk, eli melkoisen ipanalta näytimme vielä junnukehissä. Tulokseksi molemmilta päiviltä junnujen toinen sija, mihin olen tyytyväinen, lähinnä harjoittelimme siis kehäkäytöstä :P Nyt neiti saakin hieman kasvaa ja kehittyä ennen Suomen kehiä.

Kasvamisesta puheenollen. Punnitsin neitosemme viime viikolla ja tässä tulokset: Oili 50kg, Aune 48kg, Mildred 44kg ja Bertta 19kg. Nopeasti tuo Mildred siis porskuttaa isojen perässä. Alla kuvat siis 9kk ikäisestä Mildredistä, kuvattu punnituspäivänä.

Valioa valion perään..

Nyt on kiirettä reissujen kanssa taas piisannut :) Joulu oltiin kotona, mutta tapaninpäiväksi viiletettiin Venäjälle, Pihkovan kansalliseen näyttelyyn.
Matka sisälsi niin extremeä, kuin valtavan hienoja tuloksiakin. Bussia vaihdettiin pariin otteeseen, mutta ihanan oppaan ja AIVAN MAHTAVIEN reissulaisten ansiosta reissu sujui silti lupsakalla tunnelmalla ja kokonaisuudessaan loistavasti. Kiitos rakkaat ystävät avusta bussin vaihdoissa ja handlausavusta taas kiitos Katjalle!
Mukana matkassa minulla oli bullmastiffit Riski ja Molla, sekä bulldogit Bertta ja Nemo. Ja tulokset puhukoon puolestaan.

Riski: Ryhmän kolmas, Rotunsa Paras, Serti ja Venäjän muotovalio
Molla: Vastakkaisen sukupuolen paras, Serti ja Venäjän muotovalio

Bertta: Vastakkaisen sukupuolen paras, Serti ja Venäjän valioarvo jää roikkumaan eli vahvistuu mahdollisen Suomen valioitumisen jälkeen, eli kun Bertta vielä saa jostain sertin kaksi vuotta täytettyään.

Nemo räjäyttikin sitten koko potin!! Best In Show 2, Ryhmän ensimmäinen, Rotunsa Paras, Serti ja Venäjän valio!!

Nyt viime viikonloppuna suuntasimme sitten Sadun ja Elinan kanssa Göteborgiin, My Dogs kv-näyttelyihin. Bertalle ei kotiintuomisia matkalta herunut, mutta Nemo tykitti jälleen :)

Bertta poseeraa, ikää 2v1kk:

Nemo oli sunnuntaina VSP saaden sertin ja cacibin :) Sen myötä pojasta tuli nyt siis myös Ruotsin ja Pohjoismaiden valio!

Esitin myös lauantaina Riskin, tuloksena Rotunsa Paras Cacib Serti ja Ruotsin valio :)

Kiitokset Sadulle ja Elinalle reissuseurasta!!

Nyt levätään reilu vuorokausi ja sitten mennään taas...kiireistä aina nämä vuoden vaihteet :)

Rauhallista Joulua ja Lupsakkaa Tulevaa Vuotta !

Nemosta Liettuan valio ja myös C.I.B.-anomus lähti eteenpäin :)

(Kuvat: Edita Zeromskiene)

Viime viikonloppuna ohjelmassa oli matka Vilnan kansainvälisiin näyttelyihin. Toimin reissussa bussin matkaoppaana viime vuotiseen tapaan. Iso kiitos taas reissuporukallemme, mahtava matka ja te teitte siitä paljon!




Bullmastiffeissa ei suurilla tuloksilla juhlittu, parhain oli Mollan pn2 sijoitus luokkasertillä ja vara-cacibilla molempina päivinä. Bulldogeissa sitten Nemo piti sunnuntaina huolen ettei kotiin matkata tyhjin käsin! Poju oli urosten voittaja, eli ns. VSP saaden sertin ja Cacibin. Näin Nemosta tuli Liettuan valio ja kasassa ovat kaikki vaaditut Cacibit Kansainväliseen muotovaliotitteliin ja kauan odotettu vuosikin tuli täyteen siitä ensimmäisestä. Tämän pojan kanssa on töitä tehty ja paljon, aina näyttelykursseista lähtien. Nyt viime vuoden treenaus on alkanut kantaa hedelmää ja tuloksetkin ovat sen mukaiset.



Kuten kasvattajan sanoja lainatekseni:
'' Nemo on luottohandlerinsa Viivi Alaluusuan kanssa osoittanut, että myös tyypiltään liioittelematon, hyvin liikkuva englanninbulldoggi voi menestyä näyttelykehissä. Lämpöiset kiitokset Viiville hyvästä yhteistyöstä, tästä on hyvä jatkaa!''
Iso kiitos Pasi, Liisa, Juha ja Tuija, luottamus ja kannustus on ollut tärkeää ja tästä pojasta on tullut minulle erittäin rakas!

Nyt lepäillään hetki, mutta joulupäivänä starttaa taas reissuporukka uusiin haasteisiin!

Messarin Voittajat

Rop-koira Venäjältä ja Vsp Molla Sadun kanssa, tuomari Gerard O'Shea
(kuva Teemu Pohja)

Takana pitkä viikonloppu messarissa. Kumpanakin päivänä tuli vietettyä messukeskuksella noin 12 tuntia. Aamulla ja päivällä omat rodut kehässä, illalla jännättiin katsomossa ryhmäkehiä. Jo perinteeksi muodostuneesti jään joka kerta messariin seuraamaan myös isot ryhmäkehät. Siellä on sitä tunnelmaa! Kiitos Henni ja Maiju, ettei tällä kertaa tarvinnut siellä yksin kyynelehtiä :D

Viikonlopun tittelien saannista piti huolta bullmastiffitiimimme! Molla nappasi lauantaina narttujen voitolla Helsinki Voittaja 2010 tittelin itselleen ja Etta sijoittui narttujen toiseksi, junnunarttujen voitolla irtosi Helsinkin Juniori Voittaja 2010 titteli. Tällä kertaa itse olin vai kehän laidalla kuolarätin pitäjänä ja tietty taas piti vollottaa suosikki tyttöjen menestyksestä :) Ootte te mahtavia!!

Sunnuntaina pääsin sitten itse kehään kummankin tähden kanssa, Mollan ja Ettan. Molalle ei nyt enää irronnut titteliä, mutta Etta jatkoi tuttuun tyyliin voittaen juniorinartut ainoana Erin saaneena :) Ja titteliksi ropahti sitten Juniori Voittaja 2010. Tuhannesti onnea Sadut! Tuota tyttöä ei voi muuta kuin rakastaa!


Molla
(kuva Rea-Leena Vaikkola)


junnutytöt Etta ja Remarkabull Iiris
(kuva Rea-Leena Vaikkola)

Bulldoggeja olikin viikonlopulle sitten ilmoitettu noin 50 kipaletta per päivä. Tuhinaa siis piisasi ja hienoa oli päästä näkemään jos jonkinlaista kaveria :) Suurempaa menestystä ei meille tullut, mutta ilokseni myös Bertta jaksoi esiintyä todella mallikkaasti. Liekkö nyt tullut aikuiseksi kun kaksi vuotta täytti :) Bertalle lauantaina tulokseksi ValEri, sunnuntaina ValEri4. Hauskin kohta viikonlopussa oli varmaan Bertan lauantain arvostelu. Pituudeltaan yksi lause: ''She has everything what a dog needs to be champion.'' Koiralla on kaikki, mitä se tarvitsee ollakseen valio.. Mitäpä siihen enää lisäämään :D


Bertta
(kuva Liisa Suoninen)

Vaikka viikonloppuna tuli menestystäkin, varjosti onnea takaraivossa koko ajan surullinen tapahtuma. Unto voi huonosti ja maanantaina rakas ystävämme nukkui pois. Tätä ihanaa herrasmiestä, iloista hännänheiluttajaa, railakasta rymyäjää, ihanaa Untoa, tulee valtava ikävä. Emme koskaan unohda sinua. Sinua jää syvästi kaipaamaan koko perheemme: Viivi ja Lassi, sekä ikuisesti sinun tyttösi Oili, Aune, Bertta ja Mildred. Sinä olit meille SE ÄIJÄ.


Mildred Unton vieraana Unton tähystystornissa kesällä 2010.
(kuva Riikka Lönnström)

Surulle ei ole loppua, mutta yritämme muistella niitä ihania hetkiä, joita pojan kanssa saimme kokea. Välillä ne parhaimmat lähtee aivan väärin ensimmäisinä. Muistakaa halata rakkaita karvanaamojanne, koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Mikolle ja Riikalle voimia jaksaa eteenpäin. Vielä se hulina ja hännänheilutus palaa teidänkin taloon ja Unto rakas seuraa pilven reunalta ja opettaa uudelle väelle vippaskonsteja :D

Nyt täytyykin ruveta sitten pakkaamaan kamoja taas kassiin...huomenna kutsuu jälleen ulkomaat :)